Suomessa on laki omaishoidon tuesta vuodelta 2006. Lain mukaan omaishoitaja on hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen hoidettavan kotikunnan kanssa.

Suomessa omaishoitajalla on oikeus saada sama tieto kuin potilaalla/hoidettavalla, mikäli hoidettava on antanut tiedon myöntämiseen suostumuksensa. (Käytännössä omaishoitajalle annetaan tieto, mikäli hoidettava ei ole sitä kieltänyt).

Lähiomainen kirjataan aina potilastietoihin ja hätätilanteissa häneen otetaan yhteyttä ja kerrotaan potilaan tilanteesta sekä keskustellaan potilaan tarpeista, toiveista jne.

Loikeus vapaaseen aeissa (esim. Laki omaishoidon tuesta 937/2005 mukaan lukien siihen tehdyt lisäykset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937) ja Sosiaalihuoltolaki 1301/2014) määritellään ehdot, joilla omaishoitaja voi jäädä kotiin hoitamaan läheistään, joka tarvitsee jatkuvaa tukea.

Oikeus työajan joustoihin  (sisältäen etätyön, osa-aikatyön jne.)

Joustojen mahdollisuuksia on lisätty työsopimuslakiin 2001 ja 2011. Muutoksen mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä, jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Työpaikalla käytettäviä joustoja ovat mm. etätyö, työajan liukumat ja määräajaksi lyhennetty työaika.

Taloudellista tukea voi hakea potilaan kotikunnasta (kunnan sosiaalitoimisto).

Taloudellista tukea voi hakea myös Kelasta (Finnish National Social Security System).

Tuki perustuu henkilökohtaiseen arviointiin tuen tarpeista.

Hyödyllisiä linkkejä:

https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/mita-on-omaishoito/

• Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
• Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
• Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
• Tuen myöntämisen perusteena on ainoastaan hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
• Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi omaishoitoa tukevat palvelut.
• Mikäli kriteerit täyttyvät omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
• Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
• Omaishoitajalla on oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Kunnan tulee järjestää hoidettavan hoito vapaan ajaksi.

Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Tietoa syövästä ja syövän hoidosta saa hoitoa antavista sairaaloista ja Suomen Syöpäyhdistyksestä ja sen jäsenyhdistyksistä. Tietoa on saatavilla eri muodoissa, myös verkkopohjaisena.

Tietoa syövästä ja rintasyövästä https://www.kaikkisyovasta.fi/

ja Suomen syöpäpotilaiden verkkosivuilta  https://www.syopapotilaat.fi/

Suomen Syöpäyhdistyksellä on myös puhelin-, sähköposti- ja ”live chat”-neuvontaa. Lisäksi alueellisilla syöpäyhdistyksillä on koulutettuja sairaanhoitajia antamassa tukea ja neuvontaa kasvotusten.

Tietoa on verkkosivuilta saatavilla kirjoitetussa muodossa myös ruotsiksi ja englanniksi.

Suomen Syöpäyhdistys tarjoaa kuntoutusta ja tukea myös syöpäpotilaiden perheenjäsenille.

Terveyspalvelut syöpäsairaille

Syövän hoito on Suomessa keskitetty suurimpiin sairaaloihin (viisi yliopistollista sairaalaa ja muutama muu iso keskussairaala).

Rintasyöpäpotilaat

Suomessa ei ole erityisiä rintasyöpäkeskuksia. Potilaita hoitavat erikoislääkärit ja sairaanhoitajat, jotka ovat erikoistuneet rintasyöpään ja isoissa sairaaloissa kaikkiin syöpäsairauksiin. Erityisesti korostetaan potilaiden hoitopolkuja (patient care pathways).

Huomioidaanko omaishoitaja hoitotiimin jäsenenä? 

Omaishoitaja voi tulla mukaan potilaan sairaalakäynnille sekä osallistua moniammatillisten ryhmien kokouksiin potilaan kanssa. Omaishoitaja ei ole kuitenkaan virallisesti tunnustettu hoitotiimin jäsen (joka koostuu ainoastaan ammattilaisista).

Psykologinen tuki ja neuvonta

Syöpähoitoa antavat sairaalat ja Suomen Syöpäyhdistys ja sen jäsenyhdistykset tarjoavat tukea/tukipalveluja syöpäpotilaille.

Suomen Syöpäyhdistyksen tukipalveluissa, omaishoitajat on huomioitu ja heillä on myös mahdollisuus saada psykologista ja muuta tukea.

Sairaalat eivät yleensä voi tarjota tukea perheille (poikkeuksena lapsipotilaat, jolloin koko perheellä on mahdollisuus tukeen).

Suomen Syöpäyhdistyksellä on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää parempia tukipalveluja omaishoitajille.

Ennaltaehkäisevät terveyspalvelut

Hoitava sairaala ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistys tarjoavat potilaalle terveyttä edistävää toimintaa ja alueelliset syöpäyhdistykset jossain määrin myös omaishoitajalle vastaavaa toimintaa.

Lisäksi, mikäli potilaalla arvellaan olevan alttius syöpään, hänellä on mahdollisuus saada neuvontaa ja päästä geenitestiin. Esimerkiksi niille potilaille, joilla on todettu BRCA-mutaatioita, voidaan tarjota syöpää ehkäiseviä toimia (mm. munasarjojen tai rintojen poistoa).

• EU ja kansalliset lait määrittelevät syöpähoidon oikeudelliset kehykset
• Suomessa on kaksi kansallista syöpäsuunnitelmaa, niistä ensimmäinen koskee hoitoa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2971-5) ja toinen ennaltaehkäisyä, seulontaa ja kuntoutusta. (https://www.julkari.fi/handle/10024/116179). Molemmissa on englannin kielinen yhteenveto.
• Valtioneuvosto on asetuksellaan määritellyt Kansallisen syöpäkeskuksen (Comprehensive Cancer Centre Finland FICAN) tehtäväksi antaa syövän hoitoa koskevaa ohjeistusta.
• Kansallinen syöpäkeskus vastaa hoidon suositusten antamisesta ja käyttöönotosta koko maassa.
• Kansallinen syöpäkeskus koordinoi viiden alueellisen syöpäkeskuksen toimintaa, jotka koordinoivat toimintaa omilla toiminta-alueillaan.

Alan ammattilaisia edustavat yhdistykset, kuten Suomen Rintasyöpäyhdistys, antavat yksityiskohtaisia ohjeita eri diagnostisiin, hoidollisiin ja seurantaan liittyviin kysymyksiin. Näillä ohjeistuksilla on yhteys alan eurooppalaisiin ja muihin kansainvälisiin suosituksiin.

Kansallisella tasolla omaishoitajien rooli tunnustetaan. Suomessa on laki omaishoidon tuesta. (Laki omaishoidon tuesta 937/2005 lisäyksineen).

Laissa säädetään myös omaishoitajan mahdollisuudesta jäädä pois työstä hoitaakseen puolisoaan tai muuta tuen tarpeessa olevaa läheistään. Omashoidosta laaditaan omaishoitosopimus hoitajan ja hoidettavan kunnan välille.

Katso kansallinen syöpäsuunnitelmaa, joista ensimmäinen koskee hoitoa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2971-5) ja toinen ennaltaehkäisyä, seulontaa ja kuntoutusta. (https://www.julkari.fi/handle/10024/116179). Molemmissa on englannin kielinen yhteenveto.

Omaishoitajien rooli tunnistetaan useimmiten. Tiedon ja tuen tarve tunnistetaan, mutta omaishoitajilla ei ole virallista rooli hoitotiimin jäsenenä (ks. yllä).

• Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
• Kunnat ja tulevaisuudessa 18 maakuntaa sosiaali- ja terveydenhuollon reformin jälkeen. Uuden järjestelmän tullessa voimaan 2020 alussa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden ja tuen järjestämisestä siirtyy maakunnilla.
• Omaishoitajaliitto on omaishoitajien ja omaishoitoperheiden tukijärjestö.
• Suomen Syöpäyhdistys tukee myös omaishoitajia (psykologinen tuki, kuntoutus).
• Kansaneläkelaitos Kela ja kunnat myöntävät taloudellista tukea.